El Camino — löytöretki olennaiseen!

 En osannut arvata etukäteen, että tämä matka muuttaisi minua niin syvästi. En edes älynnyt aavistaa sitä. Mutta niin se teki. Ravistelu Sieluani hereille. Muistutti siitä, mikä on elämässä olennaista ja siitä, mikä todellakaan ei ole.  Reissusta on pari viikkoa ja sisälläni soi edelleen noin 160 kilometrin käsittämätön keveys. Odotan jo seuraavaa kertaa. Miksi? Mitä ihmeellistä […]

Opi tekemään kasvisherkkuja!

Vakuutan kautta kiven ja kannon ja ties minkä kasvinosan kautta, että kasvisten reipas lisääminen ruokavalioosi voi viedä sinua ja tätä planeettaamme vain parempaan suuntaan. Mutta ei kukaan, tai ainakaan minä, halua syödä jatkuvasti edes taatusti terveellistä ruokaa, ellei se maistu hyvältä. Niin se vain on, että mieli voi päättää kaikenlaista, mutta kieli tekee lopulliset valinnat. […]

Yksinkertaisesti hyvää

Kasviksia ei voi syödä liikaa. Liian vähän kylläkin. Ja se liian vähän on valitettavasti ihan liian normaalia. Minulla on intohimo saada meidät suomalaiset herkuttelemaan kasvisruuilla niin, että ne valtaisivat lautaselta suurimman osan. Tottakai kansanterveys siitä hyötyisi, mutta kyllä se suurin anti ja etu koituu yksilölle, joka voi paremmin ja jaksaa muutakin kuin valittaa vetämätöntä oloaan. […]

Muutu tai hyväksy

Kävin läpi epämääräistä sotkuvuorta työpöydälläni. Käteeni jäi paperinpalanen, jolle olin kirjoittanut käsin ’ Muutu tai hyväksy – muu on itsensä hylkäämistä.’ Olin ilmeisesti napannut lauseen jostakin ja halunnut sen muistaa, en tosin muista mistä ja milloin. Istahdin alas, luin lappua yhä uudelleen ja tajusin, että lause oli järisyttävän totta Joku oli osannut sanoa jotain hurjan […]

Herkullinen jättiläinen

Jättikokoinen kesäkurpitsa on monen kotiviljelijän lomaltapaluu-yllätys. Siellä valtaisten lehtien alla luuraa mäyräkoiran kokoinen luomus, joka jää monelta käyttämättä siksi, että se ei ole ihan niin mehukas kuin pienemmät siskonsa. Paitsi että on, kun valmistat sen näin; Raasta kurpitsa karkealla terällä tai käytä sellaista ihmehärpäkettä kuin spiraalileikkuri, jota jotkut kutsuvat juures – tai vihannessorviksi. Sillä saa […]

Mikä on parasta työssäni?

Rakastan kurssien vetämistä. Mikään ei ole mielestäni antoisampaa kuin tutustua uusiin ihmisiin paremmin ja syvemmin mitä pitemmälle koulutus etenee. Mutta kaikkein antoisinta on kokea se ihme, joka tapahtuu silmieni edessä yhä uudelleen. Näen kuinka toisilleen tuntemattomista kurssilaisista alkaa syntyä ryhmä, joka on niin paljon enemmän kuin vain kokoelma ihmisiä yhdessä. Se on oikeasti ällistyttävän totta, […]

Siivet eivät ole tarpeen.

Istun ystäväni kanssa vehreällä takapihalla. Lehtevässä Dublinissa on aina yltäkylläisen vihreää, mutta näin keskikesällä pensaat ja puut tuntuvat erityisen elinvoimaisilta. Ehkäpä ne korostavat ystäväni haurautta. Takana on monta viikkoa rankkoja hoitoja ja elämänlanka on seitinohut.  Näin luulen. Onneksi taidan olla  väärässä. Harkittu puhe on täynnä voimaa ja merkitystä. Huumoriakin on ällistyttävän paljon tilanteessa, jossa sen […]

Lämmin kukka-kaalisalaatti

Olin onneksi ehtinyt kerätä samettiset orvokit juuri ennenkuin taivas aukaisi hulppean hanansa. Orvokin kukat ovat paitsi kauniita, myös miellyttävän mantelisen makuisia. Mutta vain kuivina.  Laitoin kukat talouspaperille odottamaan salaatin valmistumista. Koska ilma oli muuttunut kalseaksi, teki mieli lämmittää hienoksi silppuamani kesäkaali ennen salaatin sekoittamista. Lopputulos oli ihastuttava. Kastikkeen maut imeytivät kivasti pannukuumaan kaaliin. Sinappi terävöitti […]

Jarrut päälle suosiolla!

Olin joitakin viikkoja sitten ottamassa toista kesää vastaan Posiolla. Siellä oli ihmeen valoisaa, hiljaista, leppoisaa ja hauskaa. Aivan ihanaa. Olen nimittäin ajautunut ( ajanut itse itseni ) hoppuun, joka ei oikein ota laantuakseen. En tahdo saada aikaa kiinni. Se ikäänkuin katoaa jonnekin, kuin edessä kiitävän auton takavalot pimeyteen. Kärryillä on vaikea pysyä kun vauhti on […]

Kesä on tässä ja nyt, missä minä olen?

Jasmiini kukkii, salaatti rehottaa.Kissa kuuntelee portailla.Elämmme hitaasti.Sirkka Selja Olenko minä ainoa, jolla on kesällä pienoinen stressi siitä, että ehdin varmasti nauttia ohi kiitävästä kesästä? Nuuhkin kiihkeästi omenankukkia ja hups, ne menivät jo. Hipelöin iki-ihania syreenejä ja noukin kiehtovia kieloja ja voi ei, nekin ovat jo ’aikuistuneet’. Nyt tuijotan satoja pionin nuppuja pihallani enkä uskalla lähteä […]